You can spend, minutes, hours, days, weeks or even months over-analyzing a situation; trying to put the pieces together, justifying what could've, would've happened - or you can just leave the pieces on the floor and move the fuck on.
Miks musta tuntuu, että nykyään tapahtuu liikaa kaikkee, mutta silti ei mitään. Tää tunne on tosi hämäävä, häiritsevä ja ahdistava. Oon tässä samassa jamassa, ku en taaskaan tiedä mitä mun pitäs ajatella kaikesta tapahtuneesta. Kaikista ihmisistä. Tällänen pieni tyttö ei osaa käsitellä kaikkia asioita yksin.
Tällä hetkellä mua kuitenkin pelottaa kaikista eniten, että taas mua satutetaan. Pelkään, että mua taas käytetään vaan hyväks ja mulla leikitään vaan. Mä en haluu ajautua siihen pisteeseen enää. En vaan yksinkertasesti kestäis sitä uudestaan ja uudestaan.
Mulla on ollu tarpeeks monta kertaa tän muutaman kuukauden aikana hyväks käytetty olo. Musta tuntuu, että oon ollu vaan joku nukke, jolla on leikitty hetki ja heitetty sitten meneen. Mun olo tuntuu arvottomalta.
Muhun sattuu.
Oon sanonu tän varmaan vaikka kuinka monta kertaa, mutta mä oikeesti haluaisin olla onnellinen. Edes vähän. Onks se oikeesti liikaa pyydetty? Mä oon tosissani yrittäny nauttia pienistäkin asioista, yrittäny olla edes vähän onnellinen. Miks silti mikään ei oo muuttunu? Tunnen oloni yksinäisemmäks päivä päivältä. Mä kaipaisin vaan jonkun mun viereen ja sanoon mulle, että kyllä kaikki kääntyy vielä paremmaks, kuhan vaan jaksan vielä sinnitellä.
Fakta on se, että mä en oikeesti tiedä, että kuinka kauan mä enään jaksan tätä tällästä. Mut on revitty niin monta kertaa kappaleiks, että niitä palasia ei enään löydy. Mua ei nään voi korjata kokonaan ehjäks. Mutta en mä sitä vaadikkaan, pyydän ainoostaan, että voisin olla onnellinen ja elää tätä elämää edes jotenkin hyvillä mielin. Mä en halua, että joka ilta kun meen nukkuun ajattelen vaan sitä kuinka turha ja arvoton mä maailmalle oon. Haluaisin joskus nukahtaa kaikessa rauhassa, hymyillen.
Mä en voi jatkaa itelleni hokemista, että kyllä se tästä vielä paremmaks muuttuu. Mitä hyötyä siitä olis, koska en mä sitä kuitenkaan oikeesti usko edes. Miks yrittää valehdella ittellensä? Siitä on loppujen lopuks pelkkää harmia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti